PECS (Frost & Bondy, 2002).

PECS kuvakommunikaatio-menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi tilanteessa, jossa

puheella kommunikointiin ja kommunikaatioaloitteiden tekemiseen liittyy vaikeutta. Menetelmässä pyritään siihen, että asiakas oppii ilmaisemaan haluamansa asian itsenäisesti irrottamalla tarvitsemansa kuvat kommunikaatiokansiota ja antamalla/viemällä ne toiselle ihmiselle viestin välittämiseksi. Kuvien valinnassa huomioidaan asiakasta motivoivat/hänelle tärkeät asiat. PECS-menetelmän oppiminen ja käyttö tapahtuu asiakkaan arjen tilanteissa lähihenkilöiden tukemana.

PECS-harjoittelu sisältää useita vaiheita esim. kuvan antaminen kommunikaatiokumppanille, kuvan vieminen kommunikaatiokumppanille välimatkan päähän, kuvien erottelu, lauseiden muodostaminen useammalla kuvalla, kommentointi kuvilla jne..Menetelmän avulla voidaan tukea puheilmaisua sekä harjoitella myös odottamista, ohjeen mukaan toimimista ja kuvitetun tehtäväjärjestyksen seuraamista.

VALIKOIVA PUHUMATTOMUUS (Johnson, M. & Wintgens, A., 2001)

Menetelmässä ajatellaan, että valikoivan puhumattomuuden taustalla voi olla esimerkiksi pelon ja ahdistuneisuuden tunteita, jotka liittyvät puhumiseen tietyissä tilanteissa.

Puheilmaisuun liittyvän pelon/ahdistuksen vähenemistä voidaan tukea kommunikaatioympäristöä muokkaamalla (lähihenkilöiden koulutus) sekä asteittain etenevällä harjoitusohjelmalla.  Harjoitusohjelmassa ympäristötekijöitä (esim. henkilöt ja tilat) ja puheilmaisutehtävien ominaisuuksia vähitellen muuttamalla tavoitellaan sitä, että asiakas tottuu puheen tuottamiseen moninaisissa ympäristöissä ja eri ihmisten seurassa.

TEHTÄVÄANALYYSI JA SOVELLETTU KÄYTTÄYTYMISANALYYSI: ESDM (Rogers, S. J. & Dawson, G., 2010) ja ABA (Knapp, J. & Turnbull, C., 2014)

ESDM ja ABA menetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilöllä on autismikirjon häiriö. Niiden avulla on mahdollista harjoitella mm. leikkitaitoja, jäljittelyä, luonnollisten eleiden käyttöä, puheen tuottoa ja puheen ymmärtämistä. Asiakkaan oppimista tuetaan käyttämällä tehtäväanalyysiä ja sovellettua käyttäytymisanalyysiä: Tavoite pilkotaan pienempiin osa-tavoitteisiin ja harjoittelu yhdistetään asiakasta motivoivaan toimintaan. Oppimisen tukena hyödynnetään toistoa, positiivista vahvistamista sekä vihjeistystä ja sen häivyttämistä. Tavoitteeksi valittuja osa-taitoja harjoitellaan arkiympäristöissä lähihenkilöiden tukemana.

MORE THAN WORDS-THE HANEN PROGRAM (More Than Words-koulutus, 2019)

Ohjelma on suunnattu vanhemmille, joiden lapsella on havaittu  sosiaalisen kommunikaation vaikeuksia tai autismikirjon häiriö. Se toteutetaan usein vanhempien muodostamalle ryhmälle mutta soveltuu myös yksilöterapiaan. Ohjelman avulla vanhemmat oppivat hyödyntämään erilaisia strategioita lapsen kommunikaatiotaitojen kehityksen tukemiseksi. Strategioita harjoitellaan päivittäisissä rutiini- ja leikkitilanteissa. Tuettavia taitoja voivat olla esimerkiksi jaettu tarkkaavaisuus, katsekontakti, osoittaminen, puheen käyttö kommunikoimiseen ja jäljittely ja leikkitaidot. Ohjelmaan sisältyy videoesimerkkejä ja vuorovaikutustilanteiden videointia ja analysointia oppimisen tukemiseksi.

PROMPT (Introduction to prompt: technique, 2015)

Sanojen muodostamiseen tarvitaan hengityksen ja äänen tuoton hallintaa sekä pehmeän suulaen, alaleuan, huulten/kasvojen ja kielen liikkeiden tuottamista. PROMPT-menetelmässä sanojen tuottoon tarvittavia liikkeitä harjoitellaan siten, että terapeutti antaa mallin ja ohjaa/vihjeistää niitä aluksi asiakkaan kasvoille omilla käsillä, kunnes asiakas osaa tuottaa ne itsenäisesti oikein. Sanoja/liikesarjoja harjoitellaan toiminnallisissa tilanteissa, joissa sanan jäljittelystä tai tuottamisesta seuraa sen merkitystä vastaava toiminto (esim. anna-sanaa voidaan harjoittaa jonkin asian pyytämistilanteessa). Harjoiteltavat sanat pyritään valitsemaan niin, että ne laajentavat asiakkaan itseilmaisumahdollisuuksia arjen tilanteissa ja tukevat kielellisten taitojen kehittymistä.

OPT (Rosenfeld-Johnson, S., 2009)

OPT-menetelmässä pyritään edistämään puheen selkeyttä ja syömisen taitojen kehittymistä. Puheentuottoon ja syömiseen tarvittavien liikkeiden tarkkuuden ja eriyttämisen harjoittelun tukena hyödynnetään erilaisia välineitä, kuten pillejä, torvia, saippuakuplia, purutikkuja ja pureskeltavia välineitä. Harjoiteltavia taitoja voivat olla esimerkiksi kontrolloitu uloshengitys, alaleuan asennon ylläpito ja alaleuan ylös-alas liike sekä huulten ja kielen itsenäiset liikkeeet. Tuntoaistimusten poikkeavuus esim. yli- tai aliherkkyys pyritään tunnistamaan ja huomioimaan  terapian toteuttamisessa.

ÄNKYTYS (Guitar, B., 2014)

Menetelmässä puheen sujuvuutta pyritään tukemaan ympäristötekijöitä muokkaamalla (lähihenkilöiden koulutus) sekä sujuvan puheen tuoton ja änkytyksen hallinnan harjoituksin. Sujuvan puheentuottoa ja änkytyksen hallintaa harjoitellaan yhdessä terapeutin kanssa ja tarpeen mukaan erilaisissa arkitilanteissa. Menetelmässä on omat harjoitusosiot eri-ikäisille asiakkaille (alle kouluikäiset, kouluikäiset ja aikuiset).

VOIMAUTTAVA VUOROVAIKUTUS (Nind, M. & Hewett, D., 2011).

Menetelmän avulla pyritään luomaan elämän laadun kannalta tärkeitä yhdessäolon tuokioita arkeen. Lähihenkilöt oppivat tarkkailemaan asiakaan tekemiä kommunikaatioaloitteita ja antamaan hänelle tilaa osallistua vuorovaikutustilanteissa. Aloitteita voivat olla esimerkiksi asiakkaan ottama katsekontakti, ilmeet ja eleet, liikkeet tai ääntely. Lähihenkilöt oppivat, miten asiakkaan toimintaan voidaan reagoida esimerkiksi  jäljittelemällä, puheella tai eleillä.

​Asiakas voi oppia tilanteissa esimerkiksi huomion kiinnittämistä toiseen ihmiseen, yhteiseen toimintaan keskittymistä, vuorovaikutustaitoja, aloitteellisuutta ja ympäristöön vaikuttamista.

Lähteet

Frost, L. & Bondy, A. (2002) The Picture Exchange Communication System Training Manual. Newark: Pyramid Educational Consultants.

Guitar, B. (2014) Stuttering An Integrated Approach to Its Nature and Treatment. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins, a Wolters Kluwer business.

Johnson, M. & Wintgens, A. (2010) The Selective Mutsim Resource Manual. Milton Keynes: Speechmark Publishing Ltd.

Knapp, J. & Turnbull, C. (2014) A Complete ABA Curriculum for Individuals on the Autism Spectrum with a Developmental Age of 3-5 years. London and Philadelphia: Jessica Kingsley Publishers.

Rogers S. J. & Dawson, G. (2010) Early Start Denver Model for Young Children with Autism: Promoting Language, Learning, and Engagement. New York:The Guilford Press. 

Nind, M. & Hewett, D. (2011) Voimauttava vuorovaikutus. Suomentanut Jaana Salminen. Helsinki: Kehitysvammaliitto.