PECS (Frost & Bondy, 2002).
PECS kuvakommunikaatio-menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi tilanteessa, jossa
puheella kommunikointiin ja kommunikaatioaloitteiden tekemiseen liittyy vaikeutta. Menetelmässä pyritään siihen, että asiakas oppii ilmaisemaan haluamansa asian itsenäisesti irrottamalla tarvitsemansa kuvat kommunikaatiokansiota ja antamalla/viemällä ne toiselle ihmiselle viestin välittämiseksi. Kuvien valinnassa huomioidaan asiakasta motivoivat/hänelle tärkeät asiat. PECS-menetelmän oppiminen ja käyttö tapahtuu asiakkaan arjen tilanteissa lähihenkilöiden tukemana.
PECS-harjoittelu sisältää useita vaiheita esim. kuvan antaminen kommunikaatiokumppanille, kuvan vieminen kommunikaatiokumppanille välimatkan päähän, kuvien erottelu, lauseiden muodostaminen useammalla kuvalla, kommentointi kuvilla jne..Menetelmän avulla voidaan tukea puheilmaisua sekä harjoitella myös odottamista, ohjeen mukaan toimimista ja kuvitetun tehtäväjärjestyksen seuraamista.
PROMPT (Introduction to prompt: technique, 2015)
Sanojen muodostamiseen tarvitaan hengityksen ja äänen tuoton hallintaa sekä pehmeän suulaen, alaleuan, huulten/kasvojen ja kielen liikkeiden tuottamista. PROMPT-menetelmässä sanojen tuottoon tarvittavia liikkeitä harjoitellaan siten, että terapeutti antaa mallin ja ohjaa/vihjeistää niitä aluksi asiakkaan kasvoille omilla käsillä, kunnes asiakas osaa tuottaa ne itsenäisesti oikein. Sanoja/liikesarjoja harjoitellaan toiminnallisissa tilanteissa, joissa sanan jäljittelystä tai tuottamisesta seuraa sen merkitystä vastaava toiminto (esim. anna-sanaa voidaan harjoittaa jonkin asian pyytämistilanteessa). Harjoiteltavat sanat pyritään valitsemaan niin, että ne laajentavat asiakkaan itseilmaisumahdollisuuksia arjen tilanteissa ja tukevat kielellisten taitojen kehittymistä.
VALIKOIVA PUHUMATTOMUUS (Johnson, M. & Wintgens, A., 2001)
Menetelmässä ajatellaan, että valikoivan puhumattomuuden taustalla voi olla esimerkiksi pelon ja ahdistuneisuuden tunteita, jotka liittyvät puhumiseen tietyissä tilanteissa.
Puheilmaisuun liittyvän pelon/ahdistuksen vähenemistä voidaan tukea kommunikaatioympäristöä muokkaamalla (lähihenkilöiden koulutus) sekä asteittain etenevällä harjoitusohjelmalla. Harjoitusohjelmassa ympäristötekijöitä (esim. henkilöt ja tilat) ja puheilmaisutehtävien ominaisuuksia vähitellen muuttamalla tavoitellaan sitä, että asiakas tottuu puheen tuottamiseen moninaisissa ympäristöissä ja eri ihmisten seurassa.
TEHTÄVÄANALYYSI JA SOVELLETTU KÄYTTÄYTYMISANALYYSI: ESDM (Rogers, S. J. & Dawson, G., 2010) ja ABA (Knapp, J. & Turnbull, C., 2014)
ESDM ja ABA menetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilöllä on autismikirjon häiriö. Niiden avulla on mahdollista harjoitella mm. leikkitaitoja, jäljittelyä, luonnollisten eleiden käyttöä, puheen tuottoa ja puheen ymmärtämistä. Asiakkaan oppimista tuetaan käyttämällä tehtäväanalyysiä ja sovellettua käyttäytymisanalyysiä: Tavoite pilkotaan pienempiin osa-tavoitteisiin ja harjoittelu yhdistetään asiakasta motivoivaan toimintaan. Oppimisen tukena hyödynnetään toistoa, positiivista vahvistamista sekä vihjeistystä ja sen häivyttämistä. Tavoitteeksi valittuja osa-taitoja harjoitellaan arkiympäristöissä lähihenkilöiden tukemana.
MORE THAN WORDS-THE HANEN PROGRAM (More Than Words-koulutus, 2019)
Ohjelma on suunnattu vanhemmille, joiden lapsella on havaittu sosiaalisen kommunikaation vaikeuksia tai autismikirjon häiriö. Se toteutetaan usein vanhempien muodostamalle ryhmälle mutta soveltuu myös yksilöterapiaan. Ohjelman avulla vanhemmat oppivat hyödyntämään erilaisia strategioita lapsen kommunikaatiotaitojen kehityksen tukemiseksi. Strategioita harjoitellaan päivittäisissä rutiini- ja leikkitilanteissa. Tuettavia taitoja voivat olla esimerkiksi jaettu tarkkaavaisuus, katsekontakti, osoittaminen, puheen käyttö kommunikoimiseen ja jäljittely ja leikkitaidot. Ohjelmaan sisältyy videoesimerkkejä ja vuorovaikutustilanteiden videointia ja analysointia oppimisen tukemiseksi.
HANEN: IT TAKES TWO TO TALK (It Takes Two To Talk -koulutus 2021
It Takes Two To Talk on ohjausjakso vanhemmille, joiden lapsella on viivästynyt puheenkehitys. Ohjausjakso sisältää 8 luentoa, videoesimerkkejä vuorovaikutustilanteista, käytännön harjoittelua, kotiharjoitusten suunnittelua ja toteuttamista sekä vuorovaikutustilanteiden videointia ja niiden analysointia. Vanhemmat oppivat tunnistamaan lapsensa kommunikaatiotaitojen kehitysvaiheen ja käyttämään vuorovaikutusstrategioita, jotka tukevat lapsen kommunikaatiotaitojen ja puheen- ja kielen kehittymistä. Vanhemmat oppivat myös asettamaan konkreettisia ja saavutettavissa olevia, arjen rutiinitilanteissa toteutettavia tavoitteita ja havainnoimaan ja analysoimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutusta lapsen toimintaan/asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.
OPT (Rosenfeld-Johnson, S., 2009)
OPT-menetelmässä pyritään edistämään puheen selkeyttä ja syömisen taitojen kehittymistä. Puheentuottoon ja syömiseen tarvittavien liikkeiden tarkkuuden ja eriyttämisen harjoittelun tukena hyödynnetään erilaisia välineitä, kuten pillejä, torvia, saippuakuplia, purutikkuja ja pureskeltavia välineitä. Harjoiteltavia taitoja voivat olla esimerkiksi kontrolloitu uloshengitys, alaleuan asennon ylläpito ja alaleuan ylös-alas liike sekä huulten ja kielen itsenäiset liikkeeet. Tuntoaistimusten poikkeavuus esim. yli- tai aliherkkyys pyritään tunnistamaan ja huomioimaan terapian toteuttamisessa.
ÄNKYTYS (Guitar, B., 2014)
Menetelmässä puheen sujuvuutta pyritään tukemaan ympäristötekijöitä muokkaamalla (lähihenkilöiden koulutus) sekä sujuvan puheen tuoton ja änkytyksen hallinnan harjoituksin. Sujuvan puheentuottoa ja änkytyksen hallintaa harjoitellaan yhdessä terapeutin kanssa ja tarpeen mukaan erilaisissa arkitilanteissa. Menetelmässä on omat harjoitusosiot eri-ikäisille asiakkaille (alle kouluikäiset, kouluikäiset ja aikuiset).
VOIMAUTTAVA VUOROVAIKUTUS (Nind, M. & Hewett, D., 2011).
Menetelmän avulla pyritään luomaan elämän laadun kannalta tärkeitä yhdessäolon tuokioita arkeen. Lähihenkilöt oppivat tarkkailemaan asiakaan tekemiä kommunikaatioaloitteita ja antamaan hänelle tilaa osallistua vuorovaikutustilanteissa. Aloitteita voivat olla esimerkiksi asiakkaan ottama katsekontakti, ilmeet ja eleet, liikkeet tai ääntely. Lähihenkilöt oppivat, miten asiakkaan toimintaan voidaan reagoida esimerkiksi jäljittelemällä, puheella tai eleillä.
Asiakas voi oppia tilanteissa esimerkiksi huomion kiinnittämistä toiseen ihmiseen, yhteiseen toimintaan keskittymistä, vuorovaikutustaitoja, aloitteellisuutta ja ympäristöön vaikuttamista.
KOMMUNIKAATION KOLMIO JA KULMAKIVET (Nivarpää-Hukki, E., Tanskanen H. & Tarpila S., 2016)
Kommunikaation kolmio ja kulmakivet on suomalaisten puheterapeuttien kehittämä keino autismikirjon asiakkaan kommunikaatiotaitojen arviointiin ja kommunikaatiotavoitteiden suunnitteluun. Menetelmässä on hyödynnetty näyttöön perustuvien autismikuntoutusmenetelmien teoriataustaa (esim. PECS ja ABA). Kommunikaation kolmio ja kulmakivet koostuvat seuraavista osa-alueista: motivaatio, kommunikaation välineet, kielen käyttötarkoitus, kohdentaminen, aloitteellisuus ja sinnikkyys.
Motivaatio on kaiken kommunikaation taustalla, esimerkiksi pyytäminen tapahtuu vain, jos henkilöllä on motivaatio pyytää jotakin asiaa. Opetustilannetta suunniteltaessa on siksi tärkeä selvittää, mitkä kaikki asiat henkilöä motivoivat. Kommunikoida voi eri asioita, esim. pyytäminen, kommentoiminen, kieltäytyminen ja myöntyminen ja näiden ilmaisemiseen voi käyttää erilaisia välineitä, kuten toimintaa, tukiviittomia, kuvia ja/tai puhetta. Itsenäisen, muista riippumattoman kommunikaation onnistumiseksi täytyy henkilön osata käyttää välinettä itsenäisesti ilman ulkoisia vihjeitä. Ulkoisia vihjeitä ovat esimerkiksi kysymys vihjeet ja malli kuten ”mitä haluat?”, ”näytä kansiosta” ja mallista viittominen tai puhuminen. Tärkeää on, että henkilö ei oppisi riippuvaiseksi näistä vihjeistä, minkä vuoksi ne tulee häivyttää itsenäisen kommunikaation opetustilanteista oppimisen edistyessä. Kommunikaatio tapahtuu ihmisten välillä, joten viesti täytyy myös osata suunnata toiselle henkilölle ja toiminnassa täytyy olla sinnikkyyttä (esim. viestin välitys kauempana olevalle ihmiselle). Viestin välittämisen ja sinnikkyyden opettamisessa voidaan hyödyntää fyysistä vihjeistystä ja sen asteittaista vähentämistä (esim. autetaan fyysisesti ottamaan kuva käteen ja viemään se kommunikaatiokumppanille).
Lähteet
Frost, L. & Bondy, A. (2002) The Picture Exchange Communication System Training Manual. Newark: Pyramid Educational Consultants.
Guitar, B. (2014) Stuttering An Integrated Approach to Its Nature and Treatment. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins, a Wolters Kluwer business.
Johnson, M. & Wintgens, A. (2010) The Selective Mutsim Resource Manual. Milton Keynes: Speechmark Publishing Ltd.
Knapp, J. & Turnbull, C. (2014) A Complete ABA Curriculum for Individuals on the Autism Spectrum with a Developmental Age of 3-5 years. London and Philadelphia: Jessica Kingsley Publishers.
Rogers S. J. & Dawson, G. (2010) Early Start Denver Model for Young Children with Autism: Promoting Language, Learning, and Engagement. New York:The Guilford Press.
Nind, M. & Hewett, D. (2011) Voimauttava vuorovaikutus. Suomentanut Jaana Salminen. Helsinki: Kehitysvammaliitto.